Historjá

Ieš gođđinvuohki lea boarrášeamos maid dovdat. Arkeologat leat gávdnan geđggiid mat ledje čuožžamiin deaddun, rátnostuliid áidna bázahussan. Muhto danne go eai mieskka, de lea vejolaš rátnogeđggiid bokte čuovvut rátnostuliid áiggiid čađa. Maiddái rátnogođđima erenoamáš sánit gielas nubbái muitalit rátnogođđima agis. Sámit leat gođđán ránuid goit 600-logu rájes.

Rátnostuolet leat seilon mearrasámiid gaskkas danne go váldet unnán saji ja heivejit bures unnalanjat viesuide ja darfegođiide. Leat maiddái álkkit fievrridit ja cegget. Rátnostuolet ledje maid govddibut go gákkesmuorat ja dan dihte dárbbašlaččat nu guhká go olbmot oste ránuid.

Iešbirgejeaddji dállodoallu lei vuođđuduvvon unna luondduriggodagaide maid atne dárkilit. Rátnu lei gávpegálvu, ja eanaš mearrasámit eai rásken ieža atnit ránu. 1500-logus namuhuvvojit ránut vearrogirjjiin. Sámit mákse vearu daiguin, ja vuvde daid maiddái muhtun muddui dáččaide. 1600-logu árbejuohkingirjjit Bergenis namahit ránuid. Dohko leat ollen Bergen-gávppašemiin.

Rátno- ja fáhccagođđin lei máŋgasii áidna vejolašvuohta háhkat ruđaid. Bossegohpe- ja Ivgobađamárkanat ledje hui deaŧalaččat. Doppe johte sihke fáhcat ja ránut. Gávpeolbmát oste stuora rátnolánaid ja fievrridedje daid ee. Supmii. 1930-logus olmmoš oaččui 16-18 ru. ránus, sturrodaga ja deattu mielde.

Rátnu ii luoitte arvvi čađa ja lea anolaš juohkelágan dálkkis. Badjeolbmot oste dahje lonuhedje ránuid alcceseaset. Sii atne daid gávdnin goađis dahje lávus, govččasin gerresis, ja boares ránuid loavddan ja uvssohin, erenoamážit dálvet. Soapmásiin ledje geahččosávzzat mearrasámiid luhtte ja gođđe ieža ránuid.

Soađi maŋŋil rievddai badjeolbmuid árbevirolaš orrunvuohki. Sii huksehedje viesuid, ja divrrašedje ránuid. Badjeolbmot sáhtte álkit háhkat hálbbes fábrihkkagokčasiid loavddan ja gávdnin. 1950-logus eai šat atnán ránu loavddan, muhto uvssohin gal dán áiggi rádjái, vaikko loavdda lea dahkkon iežá ávdnasis. Go badjelolbmot eai šat dárbbašan ránuid nu ollu go ovdal, de lei váddáseabbo vuovdit daid.

Ovdal soađi sámit gođđe ránuid árbevirolaš vuogi mielde stuorit guovllus go dál. Gođđe Gáivuona miehtá, Návuonas, Finnmárkku mearragáttiin ja nuortalaččatge gođđe. Sámiid gođđinvuohki dat lei. Kveanat ja daččat bukte iežaset gođđinárbevieruid, ja álge unnán muddui gođđit ránuid sámiid vuogi mielde. Rátnogođđin unnui go jearru geahppánii, dalle go Bossegohpi- ja Ivgobađamárkanat nohke 1950-logus.

Gáivuonas leat nana duodjeárbevierut, ja dujiid buvttadeapmi ja vuovdin lea mearkkašan olu ekonomalaččat otná rádjái. Go duiskalaččat bolde viesuid Davvi-Romssas ja Finnmárkkus 1944, de jávke eanaš boares rátnostuolet. Olmmáivákkis ja Skárfvákkis álge 5-6 nissonolbmo fas gođđit ránuid go bohte ruoktot evakueremis. Anna Grostøl Norsk Husflidslagas fuobmái rátnogođđima go jođii Gáivuonas soađi maŋŋil jearahallame olbmuid duoji birra. Muhto go Marta Hoffmann 1955 bođii Norgga Álbmotmuseas, de easkka álggii rátnogođđin fas addit dietnasa. Son válddii ránuid mielde oarjjás rátnogođđiid ovddas, ja márkanasttii ja vuvddii daid Norggas Álbmotmusea bokte.

Nu šattai rátnogođđin vuot dienasin iešbirgejeaddji dállodoaluide, ja eanet nissonolbmot ja moadde dievdoolbmo gođđigohte. Marte Hoffmann čálii 1964 rátnogođđima birra nákkusgirjjistis, mii dagai ahte rátnogođđin beaggigođii maid dáid guovlluid olggobealde nai.