Dán áiggi ránut

Rátnostuliid ja gođđinvuogi joatkevašvuohta mearkkaša olu ránuid vuovdaleapmái. Dan gođđit dihtet, ja sidjiide lea deaŧalaš doaladit rátnogođđima árbevierus. Ránuid iešvuohta lea justa dakkáš boares bargovuogit, go suhppot, bidjet nala ja gođđet. Go gođđet ránu gákkesmuoraiguin, de šaddá iežá hámádat, rátnu massá iešvuođas. Várfi lea čielga dovdomearka. Gait láiggit rátnui, sihke čuožžamat ja gođa, galget leahtit gieđain bodnojuvvon. Go leat ivnnit, de galget leahtit šattuiguin báidnojuvvon láiggit. Soapmásat leat iskan gođđit ránuid gákkesmuoraiguin ja ráhkadit nu ahte orru leamen várfi, ja vuovdit daid árbevirolaš rátnun.

Muhtun nissonat vuođđudedje Olmmáivákki Duodjesearvvi 1966, vai rátnogođđit givrot, ja vai dagašedje rátnogođđima dovddusin miehtá riikka. Duodjesearvi oaivvildii ahte galget ain gođđit ránuid siiddain, sentraliserejuvvot ii galgga. Nubbi deaŧalaš bargu lei sihkkarastit ránu kvaliteahta ja lágidit gurssaid daidda geat eai beasa siiddas oahppat gođđit. Mávssolaš lei maid sihkkarastit ahte buvttaduvvojit doarvái ránut márkánii, ja ahte vuovdin ja dan dietnasat bissot báikkis. Earuhan dihte ránuid mat leat gođđojuvvon árbevirolaš rátnostuliiguin, de duodjesearvi mearku ránuid.  Rátnogođđin lea dađistaga šaddan mearkkašahtti lasseealáhussan smávvadálolaččaide ja dálueamidiidda geain ii leat vejolašvuohta bargat siidda olggobealde.

Jagi 2000 Olmmáivákki Duodjesearvi lea kopieren soames boares ránuid mat leat museain ja priváhta siiddain árbevieruid duođaštan dihte ja vai gođđit fuobmájit daid boares hearvvaid.